Armenia 2010

Anna pisteesi ma 19.7. klo 19 mennessä Kuppilan yksärillä.

Pisteytys on 10-8-6-5-4-3-2-1-(0) .

Sanoitukset:

1. Immenhunnut
2. Äidin neuvot
3. Etikkakakku

4. Oranssi kuu
5. Amatsonivaltio
6. Pöydät notkuu

7. Perhe tappaa

8. Uskomusten maa

9. Mandariini

---

1. Immenhunnut

Heinä, heinä kasvaa vaan heidän immenhunnuissaan
Kavaluus on kaukana vuorten neitsyet tietää sen
Heidän täytyy kestää kuumuutta
Kaikki se voimat vie

Pakanat nousee haudoistaan, ilma kuivuu itsestään
Itse pakana on varuillaan
Voimat alkaa hiipumaan ja kaikki muukin katoaa
Ehkä myös, lähden itsekin

Immenhunnut, taikoo vuonon uuden
Kaikki kaunis katoaa vuonon taakse immenhunnuissaan
Immenhunnut, koristaa heidän aukkoaan
Kosteaa ja kuumaa
Tämä on niin huumaavaa

Immenhunnut, tuovat toivonluun
Kaikki ruma katoaa vuonon taakse immenhunnuissaan
Immenhunnut

Heidän mielet lankee vaan, pettureita puretaan
Onnenetsijät tuhotaan heidän tiensä katkeaa
Pakanat ovat jo valmiita
Ampumaan - nuoliaan

Jalat juoksee lujaa vaan vaikka jalat jarruttaa
Vuorten neitseyt immenhunnuissaan
Pakomatka pitenee, kättään nostaa hiljalleen
Ylös luovutuksen merkiksi

Immenhunnut, taikoo vuonon uuden
Kaikki kaunis katoaa vuonon taakse immenhunnuissaan
Immenhunnut, koristaa heidän aukkoaan
Kosteaa ja kuumaa
Tämä on niin huumaavaa

Immenhunnut, taikoo vuonon uuden
Kaikki kaunis katoaa vuonon taakse immenhunnuissaan
Immenhunnut, koristaa heidän aukkoaan
Kosteaa ja kuumaa
Tämä on niin huumaavaa
Immenhunnut

---

2. Äidin neuvot

Vilkas lapsi leikeiltään kuunnellut ei ollenkaan
Kuinka häntä yhtenään äiti ohjas neuvoillaan
Mutta vierellänsä seuraten
Oppikin parhaiten

Sanat mieleen palaa nyt, elämää oon itkenyt
Mistä puhtia kun ahdistaa?
Muistoihini luottaen niityllä mä keräilen
Luonnon aarteet joista voimaa saa

Äiti neuvoi, kylvi viisauttaan
Mulle perinnön siirsi vuorollaan
Äiti neuvoi kuinka tunnistaa, kuinka valmistaa
Yrtit joilla rauhan saa

Äiti neuvoi, kylvi viisauttaan
Mulle perinnön siirsi vuorollaan
Aarteen mä sain

Tuoksut leijuu huoneessain, juoma mielen rauhoittaa
Äidin kasvot mieleen sain, muistot murheet karkoittaa
Eksyttää en anna viimojen
Jatkaisin taistellen

Vuodet saapuu vuorollaan, muutokset tuo maisemaan
Uhkat niityn rauhaa varjostaa
Aidan teen jos pystyn vain, luopuisi en aarteestain
Tahdon vihreyttä puolustaa

Äiti neuvoi, kylvi viisauttaan
Mulle perinnön siirsi vuorollaan
Äiti neuvoi kuinka tunnistaa, kuinka valmistaa
Yrtit joilla rauhan saa

Äiti neuvoi, kylvi viisauttaan
Mulle perinnön siirsi vuorollaan
Äiti neuvoi, kylvi viisauttaan
Mulle perinnön siirsi vuorollaan
Aarteen mä sain

---

3. Etikkakakku

Paljon, paljon itkin niin, unet eivät vieneet haaveisiin
Hirviöitä mä vain niissä näin aina väärinpäin
Mutta nousin jaloilleni taas
Ruokapöytään juhlimaan

Isä tarjosi mulle voin, kieltäydyin kyllä kauniisti
Mutta pelkäsin sen reaktioo
Isä otti musta kii, katsoi hetken mun varpaisiin
Sitten antoi mulle lusikan

Etikkakakku, se on rangaistus
Se on niin hirveää, että en kestä ollenkaan
Etikkakakku, sen mä oksennan lattialle nyt
Isän hihaa pitelen

Etikkakakku, se on rangaistus
Se on niin hirveää, että en kestä ollenkaan
Etikkakakku

Nyt mä voinkin jatkaa taas juhlaa oman perheen kaa
Enkä edes pelkää rakasta isääni saati setää
Olen läksyni nyt oppinut
Ihan kantapään kautta siis

Tykkään nykyään monesta – kookospähkinöistä, etikasta
Kaikenlaiset kakut tarjolla
Aina kaikkea maistan, ennen kuin arvostelun teen
Kiivit käyvät murskattuina taikinaan

Etikkakakku, se oli hirveää
Nyt se on hyvää, en pelkää sitäkään
Etikkakakku, supermakoisaa, sitä mä syödä saan
Mielelläni sen siis teen

Etikkakakku, se oli hirveää
Nyt se on hyvää, en pelkää sitäkään
Etikkakakku, se oli hirveää
Nyt se on hyvää, en pelkää sitäkään
Etikkakakku

---

4. Oranssi kuu

Olin vielä lapsonen, äiti kertoi mulle sen
Opit kaiken aikanaan, mutta muista rakastaa
Sydän tiesi näyttää autuuteen
Läpi yön, huomiseen

Kului vuosi toinenkin, kaikki neuvot toteutin
Kasvoi nainen tytön vartaloon
Kerran, ehkä toisenkin kanssa siskon tappelin
Silloin äiti neuvoi kaskuissaan

Oranssi kuu, jos se taivaaltaan
Maahan putoaa, toivoa sä saat
Oranssi kuu, aprikoosipuun alle kulkeutuu
Syleilyyn äitimaan

Oranssi kuu, jos se taivaaltaan
Maahan putoaa, toivoa sä saat
Oranssi kuu

Pieni lapsi uskossaan vuodet katsoi taivastaan
Eikä ymmärtänyt lain, kuu kun valkoinen on vain
Kääntyi tuulet, kertoi viestin sen
Ikuiseen rakkauteen

Miehen rehdin voimakkaan toivat vuodet tullessaan
Lapset Luoja meille myöskin soi
Heille kerron tarinaa, siitä kuinka taivastaan
Kumpainenkin seuraa ainiaan

Oranssi kuu,jos se taivaaltaan
Maahan putoaa, toivoa sä saat
Oranssi kuu, aprikoosipuun alle kulkeutuu
Syleilyyn äitimaan

Oranssi kuu, jos se taivaaltaan
Maahan putoaa, toivoa sä saat
Oranssi kuu, jos se taivaaltaan
Maahan putoaa, toivoa sä saat
Oranssi kuu

Olin vielä laps
Oranssi

---

5. Amatsonivaltio

Metsäretki harmiton amatsonivaltioon

Huono tuuma joskus on, vaikka luotat kohtaloon
Sillä miehet joutuu kahleisiin
Vankilaan Artemiin

Ansaverkko laukeaa, saalis miestä muistuttaa
Hiljaa killuu nuotta paikallaan
Äijäparka huutelee, vielä ääni vaikenee
Vangit valtiaan luo raahataan

Miestä viedään päällikön luolaan
Siemenkin tippuu kyntömaan suojaan
Jättinaisiin metsästyksellään Artemis liittyy
Palvontaansa löytyy syy

Miestä viedään päällikön luolaan
Siemenkin tippuu kyntömaan suojaan
Maa tyydyttyy

Äiti Maalta suojaa saa, yksinhuolto ahdistaa
Oottaa raskas kaalimaa, vaivaa tyttö taikinaa
Naisten liittokunta toimii näin
Kamppailee parhain päin

Poikalapsi onneton turha täysin heille on
Niiden ees on myynti orjuuteen
Valtioon vain kuuluvat metsän naiset suurimmat
Hukkuu kultti metsän siimekseen

Miestä viedään päällikön luolaan
Siemenkin tippuu kyntömaan suojaan
Jättinaisiin metsästyksellään Artemis liittyy
Palvontaansa löytyy syy

Miestä viedään päällikön luolaan
Siemenkin tippuu kyntömaan suojaan
Miestä viedään päällikön luolaan
Siemenkin tippuu kyntömaan suojaan
Maa tyydyttyy

---

6. Pöydät notkuu

Äiti kertoi aikoinaan, kuinka maailmaa hallitsee
Miehet ahneet linnoissaan, joissa houkat parveilee
Siksi täytyy luottaa veljeyteen
Taisteluun uhreineen

Lähdin kauas kaupunkiin, tanssiaisten pyörteisiin
Kerran tempauduin, se huumaa pään
Sammui luokkatietoisuus, vanha vastaanhankaavuus
Bailatessa niin kuin itsestään

Pöydät notkuu, viini virtailee
Tungos eksyttää, loisto häikäisee
Pöydät notkuu, liityn varkaisiin, maani murhaajiin
Tiedän, sisin kuolee niin

Pöydät notkuu, viini virtailee
Tungos eksyttää, loisto häikäisee
En löydä pois

Rannat öljyyn tahriutuu, luonto huutaa tuskissaan
Voimaton on honkapuu bisnesvainu vastassaan
Muistan äidin työläisaatteineen
Ruusun vien haudalleen

Viesti saapuu, yllätyn, juhlamekkoon pynttäydyn
Gaalaan pitää jälleen suunnistaa
Pankkiireita viihdyttää, muiden varjoon etten jää
Kuulun niihin, joille kuuluu maa

Pöydät notkuu, viini virtailee
Tungos eksyttää, loisto häikäisee
Pöydät notkuu, liityn varkaisiin, maani murhaajiin
Tiedän, sisin kuolee niin

Pöydät notkuu, viini virtailee
Tungos eksyttää, loisto häikäisee
Pöydät notkuu, viini virtailee
Tungos eksyttää, loisto häikäisee
En löydä pois

---

7. Perhe tappaa

Peili, peili kerrothan, missä syy kun ahdistaa
Miestä saa en valloittaa, sulho vaimokseen ostaa
Miksi joskus uskon rakkauteen?
Hellyyteen, aitouteen

Vauvasiskon synnyttää äiti, itken, pyörryttää
Lapsi vääränlainen kaupunkiin
Pieni ruumis jäykistyy, kaikki kaunis vääristyy
Maasta tullut, maahan laskettiin

Perhe tappaa, vauvan myrkyttää
Pikkuvarpaisiin piikki puskee niin
Perhe tappaa, naisen aistikkaan
Hirttosilmukkaan, siinä roikkuu ruusuinen

Perhe tappaa, vauvan myrkyttää
Pikkuvarpaisiin piikki puskee niin
Yö kouristaa

Miksi sorruin rakkauteen, alkulaukaus kauheuteen
Perhe on nyt raivoissaan, selviä en vanhuuteen
Haulikoin ja kirvein metsästää
Hädissään tytärtään

Raivohullut ryntää päin - nähnyt iskää en oo näin
Jahtaa verenkiilto silmissään (silmissään)
Kuollut oon, voin luovuttaa, veljeni mut raudoittaa
Haamut saattavat mut huoneeseen

Perhe tappaa, vauvan myrkyttää
Pikkuvarpaisiin piikki puskee niin
Perhe tappaa, naisen aistikkaan
Hirttosilmukkaan, siinä roikkuu huo-nees-saan

Perhe tappaa, vauvan myrkyttää
Pikkuvarpaisiin piikki puskee niin
Perhe tappaa, naisen aistikkaan
Hirttosilmukkaan, roikkuu ruusuinen
Jäin silmukkaan

---

8. Uskomusten maa

Astrologit tietää syyn laskuun mayakulttuurin
"Tähti meihin iskeytyy", meille kertoivat he niin
Onko luottamuksen arvoinen
Ennustus menneiden?

Silti säikähdyksen koin, enhän yhtään sille voi
Että kuolon partaalla on Maa
Onneksein saan siunausta uskomusten valloilta
Jolloin tunnen itsein vahvaks' taas

Sormet ristiin, meitä suojelkaa
Siitä tunnistaa uskomusten maan
Sormet ristiin, voimanpurkaus voi vaaran työntää pois
Kytkekää se päälle nyt

Sormet ristiin, meitä suojelkaa
Siitä tunnistaa uskomusten maan
Sormet ristiin

Tuulet viimaa vierittää, lehmän ilmaan tempaisee
Nyt on pyörremyrskyn sää, lehvät kauas karkailee
Mutta sormet ristiin-liike vaan
Pyörteenkin taltuttaa

Sormiliikkeen teinhän sen, miksi pysty tuohon en?
Ehkä parhaimmille annan työn
On se puute taidossa, taikka motoriikassa
Aivan turhaan siitä härkää lyön

Sormet ristiin, meitä suojelkaa
Siitä tunnistaa uskomusten maan
Sormet ristiin, voimanpurkaus voi vaaran työntää pois
Kytkekää se päälle nyt

Sormet ristiin, meitä suojelkaa
Siitä tunnistaa uskomusten maan
Sormet ristiin, meitä suojelkaa
Siitä tunnistaa uskomusten maan
Sormet ristiin

---

9. Mandariini

Vuosikaudet sitten sain, tehtävän tän arvokkaan
Säilyttäisin mä sit ain', perinne kun velvoittaa
Kultasormustamme vaalimaan
Muistamaan elämää

Yllättäen mä kuulinkin vihollisten aseiden
Pauketta ja vaatimuksia
Äkkiseltään livahdin puutarhaani etsimään
Aarteelleni suojaa kestävää

Mandariiniin piilotin mä sen
Kultasormuksen kallisarvoisen
Mandariiniin luotin kaiken sen, mihin uskoinkin
Enkä päästä silmistäin

Mandariiniin piilotin mä sen
Kultasormuksen kallisarvoisen
Mandariiniin

Uksi auki riuhdotaan, vihollinen tulla saa
Omin luvin vaikkakaan pitäisi ei päästääkään
Tunkeilija käy nyt riehumaan
Piiloain hakemaan

Paljastamaan vaatii hän, vaikka tietää sisimpäin
Petturuus on suurin synneistä
Maailman tappiin asti saa tehdä mulle mitä vaan
Vuoksi kunniani kuolisin

Mandariiniin piilotin mä sen
Kultasormuksen kallisarvoisen
Mandariiniin luotin kaiken sen, mihin uskoinkin
Enkä päästä silmistäin

Mandariiniin piilotin mä sen
Kultasormuksen kallisarvoisen
Mandariiniin piilotin mä sen
Kultasormuksen kallisarvoisen
Mandariini

---

Kypros 2010

Anna pisteesi ma 5.7. klo 22 mennessä Kuppilan yksärillä.

Pisteytys on 10-8-6-4-3-2-1-(0) .

Sanoitukset:

1. Kesä on täällä taas
2. Toistemme aakkoset
3. Kevätpäivä

4. Kesämaisema
5. Viimeinen virsi
6. Askel ystävyyteen

7. Musta

8. Huuto

---

1. Kesä on täällä taas

Mahtava tuntemus

Minut valtaa kokonaan
Ei tarvii tunkea
Päähän pipoa

On kesä päässyt perille
Tänne kylmään Pohjolaan
Talvi meni, kesä tuli
Viimein tilalle

Odotan sitä päivää
Kun talviturkin saa veteen heittää.
Tulen ulos, tunnen sen
Enää takkia tarvitse en!

(Kesä...) Kesä on täällä taas
Kesän kuumat päivät...
Tahtoisin vain huutaa:
Kesä! Kesä! Kesä on täällä taas!
Kesä on täällä taas!
Makaan auringossa
Ja huudan: "rakastan näitä säitä ja
Kesä on täällä taas!"

Lämmön tän tahtoisin
Minä aina säilyttää
Vaik' se ei onnistu
Se aina muistoihini jää

Vaikka toivoisinkin
Ikuista kesää, tiedän et' se on
Täysin mahdotonta
Mutta kyllä sitä toivoa saa

(Kesä...) Kesä on täällä taas
Kesän kuumat päivät...
Tahtoisin vain huutaa:
Kesä! Kesä! Kesä on täällä taas!
Kesä on täällä taas!
Makaan auringossa
Ja huudan: "rakastan näitä säitä
Ja kesä on täällä taas!"

(Kesä... Kesä on täällä taas)
Kesän kuumat päivät...
(Tahtoisin vain huutaa:)
Kesä! Kesä! Kesä on täällä taas!
(Kesä on täällä taas!)
Makaan
(Makaan auringossa)
Pelkään
(Pelkään syksyä, ja kuiskaan:)
Ja kuiskaan:
"Kesä on hetken vain!"

---

2. Toistemme aakkoset

En tiedä kaikkea, tuskin osaan puoltakaan
Jos saankin viestisi, ne miten tulkitaan?
En tajuta voi kaikkea, en aina avointa kirjaakaan
Se omituisin hieroglyfein jos kirjoitetaan

Sun opastusta kaipaan
Sun opastusta rakkaudessa saan
Avita mut alkuun
Sun opastusta tahdon kertaamaan

(Kerro) Kuvaile ennusmerkit, esitä aarrekartat
Kehostasi kerro salaisuudet, ne opeta tunnustelemaan
(Kerro) Kuvaile ennusmerkit, esitä aarrekartat
On reitti auki, kun aluksi toistemme aakkoset opetellaan

En tiedä kaikkea mutta omaksun tärkeimmän
On mahdotonkin totta kun sut oikein ymmärrän

Sun opastusta kaipaan
Sun opastusta rakkaudessa saan
Avita mut alkuun
Sun opastusta tahdon kertaamaan

(Kerro) Kuvaile ennusmerkit, esitä aarrekartat
Kehostasi kerro salaisuudet, ne opeta tunnustelemaan
(Kerro) Kuvaile ennusmerkit, esitä aarrekartat
On reitti auki, kun aluksi toistemme aakkoset opetellaan

(Kerro) Kuvaile ennusmerkit, esitä aarrekartat
Kehostasi kerro salaisuudet, ne opeta tunnustelemaan
(Kerro) Kuvaile ennusmerkit, esitä aarrekartat
On reitti auki, kun aluksi toistemme aakkoset opetellaan

---

3. Kevätpäivä

Ajan virtaan kadonneet, vuodet muuttuneet.
Syysade toisiltamme meidät piilottanee.
Yhä muistan kuin eilisen, sen hetken, kyyneleet.
Miten sulla menee, mä mietin yksiksein.

Kumpa vain näkisit minut.
Ja minäkin huomaisin sinut.
Takaisin luokseni tulisit.
Ja vuokseni runoja lausuisit.

Huuda, Huuda niin lujaa, että kuulen. Huudat unelmistain.
Katso silmiini, astu lähemmäksi. Tee päiväni paremmaksi.
Huuda, Huuda niin lujaa, että kuulen. Huudat unelmistain.
Ei totuutta, se sattuttaa aina. Kevätpäivä, kaiken kaunistaa.

Ajan virtaan kadonneet, muistot pysyneet.
Muistan hiuksesi tuoksun, ajatuksen juoksun.


Kumpa vain näkisit minut.
Ja minäkin huomaisin sinut.
Takaisin luokseni tulisit.
Ja vuokseni runoja lausuisit.

Huuda, Huuda niin lujaa, että kuulen. Huudat unelmistain.
Katso silmiini, astu lähemmäksi. Tee päiväni paremmaksi.
Huuda, Huuda niin lujaa, että kuulen. Huudat unelmistain.
Ei totuutta, se sattuttaa aina. Kevätpäivä, kaiken kaunistaa.

Huuda, Huuda niin lujaa, että kuulen. Huudat unelmistain.
Katso silmiini, astu lähemmäksi. Tee päiväni paremmaksi.
Huuda, Huuda niin lujaa, että kuulen. Huudat unelmistain.
Ei totuutta, se sattuttaa aina. Kevätpäivä, kaiken kaunistaa.

---

4. Kesämaisema

Nää tuulet lämpimät kesän tuo taas maailmaan
Ja kaikki niityt maan on täynnään kasvejaan
Tuo pilviverho aukeaa, kun poutapäivä luo loistoaan
Käy tuulimyllyn vanhat siivet nuo niin verkkaan

Kun laakson linnut laulaa
Saa huolet turhat heittää mielestään
Aurinkoon voi luottaa
Nyt luonnon juhlat parhaimmat nähdään

(Seestyy) Vihreä laakso seestyy, kun kesäkausi saapuu
Kukintojen määrät kesää tiesi, sen tuoksut ne jäävät sydämeen
(Huojuu) Vihreä niitty huojuu, kun kesätuuli suuttuu
Ei kauan kestä, on alkanut päivien laskenta juhannukseen

Niin kaunis onpi maa, kuuluvat järvet maisemaan
Ja kiurut kesäterveisiin näin luo taas laulujaan

Kun laakson linnut laulaa
Saa huolet turhat heittää mielestään
Pellon vilja huokaa
Nyt luonnon juhlat parhaimmat nähdään

(Seestyy) Vihreä laakso seestyy, kun kesäkausi saapuu
Kukintojen määrät kesää tiesi, sen tuoksut ne jäävät sydämeen
(Huojuu) Vihreä niitty huojuu, kun kesätuuli suuttuu
Ei kauan kestä, on alkanut päivien laskenta juhannukseen

(Seestyy) Vihreä laakso seestyy, kun kesäkausi saapuu
Kukintojen määrät kesää tiesi, sen tuoksut ne jäävät sydämeen
(Huojuu) Vihreä niitty huojuu, kun kesätuuli suuttuu
Ei kauan kestä, on alkanut päivien laskenta juhannukseen

---

5. Viimeinen virsi

Sain kerran huomata, että nainen pettää voi
Hän yllätykseksein mut eteen kuolon toi
On kaikki ihan oudosti, ei ystäväni oo ystävä
Se ketä minä rakastin, on nyt vain pelkkä "sä"

Ei armo ollut tarpeen
Mua päivän ajan tahdoit rääyttää
Saatko riemuun jatkeen
Mun sanat viimeiset kun päähän jää?

(Kaiken) annan viimeiseen virteen ennen kuin viet mut hirteen
Nuotin kerrallaan sen sävellän, vaik' tulevan hautani jo näin
(Kaiken) annan viimeiseen virteen ennen kuin viet mut hirteen
Se kerran alkoi ja kerran myös loppui, kai nautit sä elämästäin?

Sain kerran huomata, ettei naiselta voimaa saa
Hän teki minut heikoksi, en voinut vastustaa

Ei armo ollut tarpeen
Mua päivän ajan tahdoit rääyttää
Hulluuteen saat aiheen
Mun sanat viimeiset kun päähän jää

(Kaiken) annan viimeiseen virteen ennen kuin viet mut hirteen
Nuotin kerrallaan sen sävellän, vaik' tulevan hautani jo näin
(Kaiken) annan viimeiseen virteen ennen kuin viet mut hirteen
Se kerran alkoi ja kerran myös loppui, kai nautit sä elämästäin?

(Kaiken) annan viimeiseen virteen ennen kuin viet mut hirteen
Nuotin kerrallaan sen sävellän, vaik' tulevan hautani jo näin
(Kaiken) annan viimeiseen virteen ennen kuin viet mut hirteen
Se kerran alkoi ja kerran myös loppui, kai nautit sä elämästäin?

---

6. Askel ystävyyteen

Oot paljon muuttunut, pojasta on tullut mies
Toi luoksein sattuma sut hieman otsa hies
Mut oonhan mäkin nolona, kun lähdin maata kiertämään
"Hei, palaillaan" mä tekstasin silloin kännykkääs

Vaan sitten tuli se intti
Sen jälkeen koulu-, duunikiireetkin
Kyprokselle keikka
Se vähän venyi, vuosikausiksi

(Silti) Unohtanut en koskaan sinua siellä, joskaan
Tajunnut en soittaa - miksi mulla tuo pelkuruus aina vain voittaa

(Silti) Unohtanut en koskaan sinua siellä, roskaan
Mä käytin päiväni, kun olisin voinut taas astua ystävyyteen

Eihän nyt fudiskaan tunnu samalta enää
Kun yhdessä ei huudeta me paitsion perään

Voi miksi tuli se intti
Ja miksi koulu-, duunikiireetkin
Miksi mua vei maine
Kun mulla olis ollut sydänkin

(Silti) Unohtanut en koskaan sinua siellä, joskaan
Tajunnut en soittaa - miksi mulla tuo pelkuruus aina vain voittaa

(Silti) Unohtanut en koskaan sinua siellä, roskaan
Mä käytin päiväni, kun olisin voinut taas astua ystävyyteen

(Silti) Unohtanut en koskaan sinua siellä, joskaan
Tajunnut en soittaa - miksi mulla tuo pelkuruus aina vain voittaa

(Silti) Unohtanut en koskaan sinua siellä, roskaan
Mä käytin päiväni, kun olisin voinut taas astua ystävyyteen

---

7. Musta

Vain vahvat selviää, jää heikot kuolemaan
Täydellisyyden varjon taakka heillä harteillaan
Itse siinä välitiellä yrittäisin maailmalla tallustaa
Olisiko jossain koti, missä vihdoin voisin asustaa?

En ole vielä valmis
En ole vielä valmis luopumaan
Elän vuoksi muiden
En ole vielä valmis täysin kuolemaan

(Mustaa) Musta on liian mustaa, musta sen ahdistustaan
Ihmisille tuo, mä olen tässä, aurinko sydämessäni
(Mustaa) Musta on liian mustaa, musta sen ahdistustaan
Kuolematon luo päätelmät yksin ympäristöstään

Vain vahvat selviää – ainakin näin sanotaan
Huolimatta siitä aion toisin muille todistaa

En ole vielä valmis
En ole vielä valmis luopumaan
Elän vuoksi muiden
En ole vielä valmis täysin kuolemaan

(Mustaa) Musta on liian mustaa, musta sen ahdistustaan
Ihmisille tuo, olen tässä, aurinko sydämessäni
(Mustaa) Musta on liian mustaa, musta sen ahdistustaan
Kuolematon luo päätelmät ympäristöstään

(Mustaa) Musta on liian mustaa, musta sen ahdistustaan
Ihmisille tuo, olen tässä, aurinko sydämessäni
(Mustaa) Musta on liian mustaa, musta sen ahdistustaan
Kuolematon luo päätelmät ympäristöstään

---

8. Huuto

On poissa entinen, sitä haroo järjetön
Mun tieni liukenee ja on päämäärätön
Tää hiukopala korppikotkiako eteeni viettelee?
Vai olenko mä raakapaisti, muut mua kiertelee...

Kun valo muutti Marsiin
Kun valo muutti toiseen maailmaan
Olit ehkä unta
Kun valo muutti sielus mustimpaan

(Huuto) Huutosi jälkeen jää nyt, itkusi jälkeenjäänyt
Tapahtunut lainkaan ei, nyt päätän, ja jälkesi häädän pimeyteen
(Huuto) Huutosi jälkeen jää nyt, itkusi jälkeenjäänyt
Oot painajainen, et oo ainiainen, kun huuleni puhaltaa pois

On poissa entinen, mutta salaa mä vaikeroin
Mä aion kieltää heikkoutein, ne turhaan niskurois

Kun valo muutti Marsiin
Kun valo muutti toiseen maailmaan
Olit ehkä unta
Kun valo muutti sielus mustimpaan

(Huuto) Huutosi jälkeen jää nyt, itkusi jälkeenjäänyt
Tapahtunut lainkaan ei, nyt päätän, ja jälkesi häädän pimeyteen
(Huuto) Huutosi jälkeen jää nyt, itkusi jälkeenjäänyt
Oot painajainen, et oo ainiainen, kun huuleni puhaltaa pois

(Huuto) Huutosi jälkeen jää nyt, itkusi jälkeenjäänyt
Tapahtunut lainkaan ei, nyt päätän, ja jälkesi häädän pimeyteen
(Huuto) Huutosi jälkeen jää nyt, itkusi jälkeenjäänyt
Oot painajainen, et oo ainiainen, kun huuleni puhaltaa pois

---